|
|
|
|
|
MIESTEN PUVUT, TAKIT, HOUSUT- Punainen väri tapausselostuksen otsikossa tarkoittaa, että pesulan toiminnassa on ollut virhe ja se on joutunut korvaamaan tuotteen. Otsikkoa klikkaamalla saat näkyviin kyseisen tapauksen tiedot. SISÄLLYS: 1. Mustan paidan kaulus ja mansetit olivat haalistuneet 1. Mustan paidan kaulus ja mansetit olivat haalistuneet Mustan miesten paidan kaulus ja mansetit olivat pesun jälkeen kuluneet ja niistä oli lähtenyt väriä pesun tai kuuman prässin aikana. Kauluspaita oli pesty vesipesuna Electrolux Wascator –koneella 20 kg:n täyttömäärällä Clax Multi Free –pesuaineella (10 ml/kg), (pH 11), 60 °C lämmössä ja Clax Eco Soft –huuhteluaineella, (pH < 2). Pesuaika 600 s, kolme huuhtelua 180 s/huuhtelu. Paita oli viimeistelty höyrynukella ja kaulus ja mansetit oli prässätty. Mustaksi värjätty puuvilla tyypillisesti haalistuu pesussa jonkin verran. Kankaan laatu ja käytetty värjäysmenetelmä vaikuttavat paidan värinkestoon. Märkänä vaatteesta saattaa irrota väriä vielä herkemmin kuin kuivana. Suositeltu pesulämpötila tämän tyyppisille värjätyille puuvillavaatteille on 60 astetta. Paita oli pesty hoito-ohjeen mukaisesti, eikä käytetty pesuaine sisältänyt valkaisevia aineita. Lautakunnan mielestä paita oli pesty ja prässätty oikein sille soveltuvalla pesutavalla, eikä pesula ollut korvausvelvollinen. Asiakkaan suostumuksella pesula voisi korjata mansetin prässäystuloksen siistimmäksi. Halutessaan asiakas voi kääntyä korvausasiassa myyjäliikkeen/valmistajan puoleen. Kauluspaita palautettiin asiakkaalle. 2. Villakankainen puku oli pesun jälkeen kiiltävä Miesten villakankainen puku vaikutti pesun jälkeen kutistuneelta ja kangas oli aikaisempaan verrattuna kova ja huonon tuntuinen. Paikoittain kankaassa on havaittavissa kiiltäviä kohtia, joita normaali kuluminen ei selitä. Puku oli pesty kemiallisesti hoito-ohjeen mukaan. Musta miesten puku oli puhdas, mutta kankaassa oli havaittavissa kiiltäviä kohtia paikoittain. Takin hihoissa kyynärvarsien kohdalla oleva kiilto sekä housujen taskujen sisävarassa ja takapuolella oleva kiilto oli todennäköisesti pääosin käytöstä johtuvaa. Puku oli pesty oikein hoito-ohjeen mukaisesti, mutta puku oli silitetty hieman liian kuumalla ja liian voimakkaasti painaen, mikä oli aiheuttanut kiiltoa myös puvun muihin osiin. Puku ei ollut kuitenkaan pilalla, vaan oli käyttökelpoinen.Lautakunta suositti, että pesula palauttaa asiakkaalle pesumaksun 40,60 € ja korvaa asiakkaalle lausuntomaksun 20 €. Puku palautettiin asiakkaalle. 3. Housuissa oli värjäytymiä polvitaipeessa ja kulumaa takamuksessa Yhden puvun housut (49 % viskoosi, 48 % polyesteri, 3 % nylon) oli käsitelty asiakkaan mielestä väärin ja housujen materiaali oli pilalla. Pesula oli pessyt housut niissä olevan hoito-ohjeen mukaisesti kemiallisesti. Asiakasselvityksen mukana olevassa kuitissa oli merkintä, että housut oli sovittu pestäväksi vesipesuna (vastoin hoito-ohjetta). Lautakunnalle ei tullut selväksi, millä perusteella vesipesua oli pyydetty vastoin valmistajan hoito-ohjetta. Tässä tapauksessa pesutapa ei ollut vaikuttanut lopputulosta huonontavasti. Tummat miesten puvun housut olivat puhtaat, mutta niissä oli havaittavissa kulumaa takaosassa istuma-alueella ja haaraosassa. Polvitaipeiden kohdalla oli jälkiä, jotka vaikuttivat värjäytymältä tai kulumalta. Ikäisekseen housut vaikuttivat kuluneilta. Housujen takamuksessa ja polvitaipeessa olevat jäljet vaikuttivat käyttökulumalta, jotka olivat tulleet käytön ja pesun jälkeen esiin. Pesusta ei aiheudu näin paikallisia vahinkoja. Miesten arkipuvun käyttöiäksi arvioidaan 2-4 vuotta tekstiilihuoltoalalla käytössä olevan tekstiilien käyttöiän ja nykyarvon määräytymisperusteiden mukaan. Lautakunnan mielestä pesula oli pessyt housut oikein niille soveltuvalla pesutavalla eikä ollut korvausvelvollinen. 4. Takin hihassa oli tahrakohtia Miesten tumma mokkapintainen takki oli viety pesuun sadejälkien puhdistamiseksi. Takin vasemmassa hihassa oli noudettaessa poltetun näköinen pinta. Takin vasemmassa hihassa oli tahrakohtia, joissa kankaan pinta oli kova ja litistynyt. Tahrakohtia oli sekä ylhäällä olkavarressa sekä alempana hihan sisäsyrjässä. Mikroskoopilla tarkastellen oli nähtävissä kankaan pinnassa kuitujen seassa osittain eriväristä ainetta. Tahrat vaikuttivat siltä kuin kankaaseen olisi jäänyt jotain ainetta, joka ei ollut lähtenyt pois pesussa tai kankaan pinta olisi osittain sulanut jonkin lämmönlähteen vaikutuksesta. Lautakunta ei osannut ottaa kantaa siihen, mikä jäljet oli mahdollisesti aiheuttanut. Tahrat eivät kuitenkaan vaikuttaneet esimerkiksi tyypillisiltä palamisjäljiltä. Mokkamaisesta kankaan pinnasta tahrat erottuivat selvemmin, kun pinta oli tasoitettu alaspäin. Pesulalle huomautettiin, että tuotteissa olevat virheet on syytä kirjata aina vastaanotossa ylös. Asiakkaalle huomautettiin, että pesula ei ole velvollinen saamaan pois kaikkia käytössä tulleita tahroja. Lautakunnan mielestä ei vaikuttanut todennäköiseltä, että tahrat olisivat tulleet takkiin pesulan vastuualueella. Pesula oli pessyt takin oikein sille soveltuvalla pesumenetelmällä, eikä ollut korvausvelvollinen. 5. Pikkutakkiin tuli naarmu pesulan vastuualueella Kaksi vuotta käytetty miesten pikkutakki oli aiemmin pesty kerran. Silitysvaiheessa oli huomattu takin oikeassa hihassa noin 1,5 cm pitkä raapaisujälki. Lautakunta totesi, että tumma miesten pikkutakki oli ikäisekseen siisti ja hyväkuntoinen. Takin oikean hihan yläosassa oli n. 1,5 cm pituinen naarmu, samoin vuorikankaassa samalla kohdalla. Koska vastaanotossa takissa ei ollut havaittu vikaa, oli naarmu todennäköisesti syntynyt pesulan vastuualueella. Lautakunta suositti, että pesula korvaa asiakkaalle alan yleisten toimitusehtojen 7. pykälän mukaan takin iän huomioon ottaen 70 % tuotteen nykyarvosta. 6. Samettitakin tahrakohtaan oli tullut reikä Miesten samettipikkutakki, jonka materiaali oli 83 % polyesteriä ja 17 % polyamidia vietiin pesuun siinä olleiden tahrojen vuoksi. Vastaanottovaiheessa todettiin takissa olevat tahrat ja epäiltiin niiden olevan rasvaa, joka ei vaadi tahrapoistoa. Pikkutakki pestiin kemiallisesti neutraalilla pesuaineella 20 °C pesulämpötilassa hellävaraisella mekaniikalla. Höyrytysvaiheessa huomattiin, että tahra ei lähtenyt. Lautakunta totesi, että vuoden käytetty miesten samettinen pikkutakki oli siisti ja hyvässä kunnossa. Takin vasemmassa etuosassa oli jäljet kahdesta tahrasta, joiden keskikohdalta kuitu oli sulaneen näköinen. Pesulan käyttämä pesumenetelmä ei aiheuta näin paikallista vauriota. Todennäköisesti tahra oli aiheuttanut kuidun kulumisen/sulamisen paikallisesti. Asiakkaalle annettiin tiedoksi, että pesula ei ole velvollinen saamaan pois kaikkia asiakkaan aiheuttamia tahroja. Koska pesula oli pessyt takin oikein hoito-ohjeen mukaisesti, eikä ollut tehnyt tarpeettomia toimenpiteitä, lautakunnan mielestä se ei ollut korvausvelvollinen.
|
|
|
Tekstiilihuoltoliitto ry |
