Hygieniastandardin (EN-SFS 14065) soveltamisohjeet Suomessa

Pesulassa huollettujen tekstiililien mikrobiologisen puhtauden hallinta

Pesulahygienian kaksi keskeistä periaatetta ovat

1. Tekstiilien desinfektion varmistaminen pesuprosessissa
2. Tekstiilien uudelleen kontaminoitumisen estäminen pesuprosessin jälkeen

Pesuprosessin toimivuus eli desinfektiokyky voidaan todentaa bakteeritestikankaan avulla ja huuhteluvesinäytteillä. Tekstiilien uudelleen kontaminoituminen voidaan estää asianmukaisilla toimintatavoilla, jotka on kuvattu ja joiden noudattamista seurataan järjestelmällisesti.

Standardi EN-SFS 14065 koskee tekstiileitä, joita käytetään farmasia-alalla, lääkintäalalla, elintarvikealalla, terveydenhuollossa ja kosmetiikka-alalla. Soveltaessaan standardia pesulan tulee määritellä, mitä tuoteryhmiä pesulassa pestään ja kuuluvatko ne standardin piiriin. Määrittelyssä otetaan huomioon se, missä tekstiileitä käytetään, miten ne likaantuvat ja mitkä ovat asiakkaan vaatimukset.

Tekstiilihuoltoliitto ry (ent. Suomen Pesuteollisuusliitto ry) kutsui kokoon pesuloiden ja standardin eri sovellutusalueiden edustajia sekä mikrobiologian asiantuntijoita miettimään standardin soveltamista Suomessa. Kokouksessa nimettiin työryhmä laatimaan ohjeet standardin soveltamisesta, riskien arvioinnista ja tavoitetasoista, koska Suomessa ei ole pesulassa pestyjen tekstiilien mikrobiologiselle puhtaustasolle viranomaismääräyksiä.

Tekstiilihuollon hygieniatyöryhmän jäsenet olivat Kirsti Leisio Lindström Oy:stä, Kaarina Venho Uudenmaan Sairaalapesula Oy:stä, Leena Lehtonen Laitospesula Oy:stä sekä mikrobiologian asiantuntijoina Kirsti Laitinen Kansanterveystieteen laitokselta ja Juhani Ojajärvi Lääkelaitokselta. 

Työryhmä laati riskianalyysitaulukon Pesuloiden RABC. Taulukossa on esitetty eri työvaiheissa olevat mahdolliset vaarat desinfektiokyvylle ja uudelleen kontaminoitumiselle sekä määritelty ohjeelliset riskitasot. Taulukossa on myös otettu kantaa siihen, miten riski poistetaan tai sen todennäköisyyttä vähennetään sekä millaisia mittauksia ja ohjeita tarvitaan toiminnan varmistamiseksi.

Pesuloiden RABC -taulukossa (pdf-asiakirja) määritellyt riskitasot ovat vähimmäistasoja, samoin annetut tavoitetasot ja testaustiheydet ovat vähimmäisvaatimuksia. Riskitasot voivat olla yksittäisissä pesulassa korkeampia riippuen pesulan olosuhteista, minkä vuoksi pesulan tulee tehdä taulukkoon perustuva oma riskikartoitus.
 
Standardin mukaan pesuloissa tulee toimia RABC-tiimi, joka vastaa standardin soveltamisesta  pesulassa. Suomen sovellutusohjeen laadinnassa on käytetty mikrobiologian asiantuntijoita, joten mikrobiologian  asiantuntijan läsnäolo pesulan RABC-tiimissä ei näin ollen ole välttämätön. Pesulassa tulee olla myös nimetty hygieniavastaava, joka on suorittanut hygieniaosaajan testin. Koulutusta ja testiä tarjoaa mm. Tuusulanjärven ammattiopisto. Testin sisällön on hyväksynyt tekstiilihuollon hygieniatyöryhmä. Lisäksi koko henkilöstön on tunnettava oman toimintansa vaikutukset tekstiilien mikrobiologiseen puhtauteen.

Standardin soveltaminen edellyttää, että eri tuoteryhmien huolto on kuvattu. Se tarkoittaa työpistekohtaisten työohjeiden laatimista sekä pesuohjelmien, kuivausohjelmien,  mankeliohjelmien, tunneliohjelmien jne määrittelyä tuoteryhmittäin.

Lähtökohdat pesulan omalle ohjeistukselle ja säännölliselle seurannalle ovat pesulan olosuhteet ja niiden asettamat vaatimukset. Monessa tilanteessa riittää silmämääräinen tarkastus, jonka tiheys on määritelty ja suorittaminen kirjataan ylös. Samoin pintojen puhdistamiseen riittää useimmissa tapauksissa pesu normaaleilla pesuaineilla. Pesulassa on oltava myös ohjeet, miten menetellään, jos havaitaan poikkeamia normaaleista olosuhteista. Tavoitetasoille tulee asettaa myös hälytystasot, jotka jo käynnistävät poikkeamamenettelyn.

Liite: Pesuloiden RABC -taulukko (pdf-asiakirja) Päivitetty 10.11.2010